Historiikki kattaa ajanjakson 1972 - 1995
Tekstissä viitatut liitteet löytyvät vain kokonaisesta versiosta, jota ei voida esittää julkaisu oikeuksellisista syistä internetissä.
 

Sisällysluettelo

2 Esipuhe

3 Urheilusukellus Savonlinnassa

4 1973 Ensimmäinen varsinainen toimintavuosi

4-5 1974 Seuran ensimmäinen oma paineilmakompressori

6 1975 Seura valittiin SVUL:n jäseneksi

7-8 1976 Ensimmäinen perusvälinekurssi

8-9 1977 Seura sai oman merkin

9-10 1978 Seuran ensimmäinen laitesukelluskouluttaja

10 1979 Hiekkasaaren hiekkaproomun hylky

11-13 1980 Enonkosken lasitehtaan jäljillä

13-15 1981 Tervahöyry Ilmarisen jäljillä

15-16 Axel von Fersen

16-17 1982 10-vuotisjuhlavuosi

17-19 1983 Ruotsin kuningasparin ja Suomen presidenttiparin

saattaminen Punkaharjulle

19-20 1984 Seuran toinen paineilmakompressori

20-22 1985

22-24 1986 Kavassi, seuran oma tukialus

24-25 1987 Seuran toinen laitesukelluskouluttaja

25-26 1988

26-27 1989

27-29 1990 Seuran kolmas laitesukelluskouluttaja

29 1991 Seuran neljäs laitesukelluskouluttaja

30 1992 Seuran 20-vuotis juhlavuosi

30-31 1993 Seuran viides laitesukelluskouluttaja

32 Kavassin kunnostus talvi 1993-1994

32-33 1994

33 Kavassin kunnostus talvi 1994-1995

33 1995

34 Lähteet ja lyhenteiden selityksiä

Esipuhe

Kirjoitin tämän historiikin vuosina 1995-1996 äidinkielen tutkielmana ollessani Mertalan yläasteella peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Ideani historiikin tekemiseen perustui haluuni tietää enemmän seurastamme ja sen historiasta. Lopullisen sysäyksen sain, kun sen hetkinen äidinkielen opettajani Anna Liisa Nissinen antoi minulle luvan poiketa alkuperäisistä ohjeista ja tehdä historiikki sen sijasta, että olisin tehnyt tutkielman jostakin kirjailijasta. Alkuvaikeuksista yli päästyäni pääsin vauhtiin ja kirjoitustyö kuului ilta- ja aamuohjelmaani seuraavien kahden kuukauden ajan. Lopulta sain historiikin valmiiksi, alkuperäisessä muodossaan se käsittää yhteensä 72 sivua, joista 34 sivua tekstiä ja 38 sivua liitteitä.
Haluan kiittää äidinkielen opettajaani Anna Liisa Nissistä, joka toimi oikein- kirjoituksen tarkastajana, kriitikkona ja innostajana koko kirjoitustyön ajan ja Savonlinnan Urheilusukeltajat ry:tä, joka antoi minulle mahdollisuuden tämän historiikkin tekemiseen.
Tämä historiikki sisältää suoria lainauksia Savonlinnan Urheilusukeltajat ry:n toimintakertomuksista.

Juha Pieviläinen

Urheilusukellus Savonlinnassa

1970-luvun alkupuolella muutamien urheilusukelluksesta kiinnostuneiden kansalaisten keskuudessa heräsi ajatus, että vesistörikkaasta Savonlinnan kaupungista puuttui urheilusukellusseura. Tämän asian korjaamiseksi kokoontui 20.10.1972 Savonlinnan uimahallille 27 asiasta kiinnostunutta henkilöä alustavaan perustamiskokoukseen. Kokouksen avauksen suoritti silloinen palopäällikkö Paavo Forss. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Raimo Korhonen ja sihteeriksi Esa Rautio. Kokouksessa päätettiin perustaa toimikunta, jonka tehtäväksi tuli selvittää seuran perustamiseen liittyvät asiat. Tähän toimikuntaan kuuluivat Paavo Forss, Sakari Tuunanen, Raimo Korhonen, Seppo Karvinen ja Esa Rautio. Seuran perustamiskokous päätettiin pitää 27.10.1972.

Urheilusukellusseuran perustamista kohtaan tunnettu into ja yleensä mielenkiinto urheilusukellukseen tuntui olevan hyvä, koska perustamiskokoukseen kertyi Savonlinnan uimahallille 33 henkilöä. Raimo Korhonen suoritti kokouksen avauksen ja hänet valittiin kokouksen puheenjohtajaksi, sihteeriksi valittiin Esa Rautio. Päätös urheilusukellusseuran perustamisesta syntyi yksimielisesti. Seuran ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat Raimo Korhonen, Esa Rautio, Seppo Karvinen, Sakari Tuunanen Paavo Forss ja Eero Laine.

Puheenjohtajaksi valittiin Raimo Korhonen ja sihteeriksi Esa Rautio.

Savonlinnan Urheilusukeltajat ry:n perustajajäsenet: Aaltola Marja-Liisa, Aaltola Reijo, Andersin Anni, Andersin Terho, Forss Paavo, Hartikainen Esko, Hinkkanen Martti, Holopainen Risto, Immonen Sauli, Karvinen Seppo, Ketonen Helena, Kilpeläinen Martti, Kirjavainen Jaakko, Kohonen Raimo, Korhonen Raimo, Laine Eero, Lehtolainen Esko, Minkkilä Osmo, Mutikainen Antti, Mäkelä Jukka, Nevander Vesa, Pasanen Timo, Paavilainen Esa, Pulkkinen Heikki, Ropponen Kari, Ropponen Tuure, Rautio Esa, Rautio Heikki, Rautio Helena, Räsänen Kari, Räsänen Marja-Liisa, Sarnila Pekka, Simonen Jarmo, Taskinen Pekka, Tolvanen Teemu, Tuunainen Sakari ja Väänänen Reijo.

Urheilusukeltajat on perustettu jäsentensä sukellustaitojen ja sukellusturvallisuuden kehittämiseksi. Tämä seura ei ole kilpaurheiluseura, vaan seuran tarkoituksena on ennen kaikkea opettaa urheilusukellusta, antaa tietoja varusteiden hankinnoissa ja kasvattaa jäsenensä urheilusukelluksen vaatimaan kuriin.

1973

Vuosi 1973 oli seuran ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Puheenjohtajana toimi Raimo Korhonen ja sihteerinä Esa Rautio. Muina johtokunnan jäseninä toimivat Risto Holopainen, Antti Mutikainen ja Tuure Ropponen.

Seuran toimintasuunnitelmiin kuului sukellustoiminnan kehittäminen. Tästä syystä perustettiin koulutusjaos, jossa toimivat Antti Mutikainen, Reijo Aaltola ja Esa Rautio. Jo talvella järjestettiin sukellukseen liittyvä kurssi, kouluttajina toimivat sukelluskokemusta jo omaavat seuran jäsenet. Kesän tultua päästiin kokeilemaan taitoja avoveteen, sillä joillakin seuran jäsenillä oli jo sukellusvarusteet.

Ensimmäisen kesän sukelluksista mainittakoon pari viranomaisten pyytämää etsintää sekä PLL:n vedenalaisten kaapeleiden tarkastussukellukset.

Uimahallilta saatiin järjestettyä harjoitusilta perjantaiksi.

1974

Seuran vuosikokouksessa 18.2.1974 valittiin seuran johtokunnan puheenjohtajaksi Aulis Lerkka, sihteeriksi Sauli Immonen ja muiksi jäseniksi Esa Rautio, Paavo Forss, Raimo Korhonen ja Tuure Ropponen.

Johtokunta valitsi keskuudestaan rahastonhoitajaksi Raimo Korhosen.

Sihteeri Sauli Immosen lähdettyä Jyväskylään opiskelemaan valittiin 26.8.1974 yleiskokouksessa sihteerin tehtäviä hoitamaan Esko Mikkonen.

Puheenjohtajakin vaihtui, kun Aulis Lerkka muutti Helsinkiin 11.10. Varapuheenjohtaja Paavo Forss hoiteli puheenjohtajan tehtäviä kauden loppuun.

Jäsenmaksun vuodelle 1974 maksoi 32 jäsentä.

Sukellustoiminnan kannalta vuosi oli vilkas. Talven aikana kävi viikoittain uimahallissa harjoituksissa jäseniä harjoitusvuoroilla kävi keskimäärin 10 henkilöä.

Kauden ensimmäinen kosketus avoveteen tapahtui 28.4. uimahallin rannasta. Kuusi kaveria kokeili silloin veden kylmyyttä.

Varsinainen toiminnan piristäjä oli oman kompressorin saaminen. Ajatus kompressorin hankinnasta esitettiin 13.3. uimahallilla pidetyssä kuukausikokouksessa. Asiaa ryhdyttiin ponnekkaasti viemään eteenpäin ja niin laite saatiin seuran käyttöön kesä-heinäkuun vaihteessa.

Kaupungin päättäjät ymmärsivät seuran siirrettävää kompressoria kohtaan tunteman tarpeen ja avustivat hanketta rahallisesti. Laite osoitti nopeutensa ja varmatoimisuutensa ja pelasti seuran pahimmilta paineilman saanti- vaikeuksilta sukellustapahtumien yhteydessä. Kompressoriin ostettiin 30.10. sähkomoottori, jolla laitteen pyörittäminen talviaikaan käy kivuttomasti.

Vuoden loppuun mennessä oli kompressorilla täytetty yli 230 pulloa ilmalla, tuosta määrästä noin 40 pullollista seuran ulkopuolisille henkilöille.

Sukellusleirejä pidettiin kesän aikana kahdet yhteistyössä Punkaharjun VPK:n sukeltajien kanssa.

Ensimmäinen leiri pidettiin Punkaharjun Vaahersalossa

5.-7.7. Osanottajia oli yhteensä 45 henkilöä perheenjäsenet mukaan lukien.

Antti Mutikainen toimi leirin isäntänä.

Toinen leiri pidettiin 10.-11.8. Kerimäen Hälvässä Eino Puurtisen kesäasunnolla. Tällä kertaa osanottajia oli noin 20 henkilöä.

Leirien lisäksi seura järjesti muutamia yhteisiä sukellusretkiä. M/s Juarikalla matkustettiin 17.7. Kokonsaareen, jossa sukelluksien lomassa nautittiin rantakalaa. Toinen retki m/s Juarikalla tehtiin elokuussa Särkilahteen. Siellä sukelluskohteena oli vanha räjäyttämällä upotettu proomu.

Helsinkiläiset sukeltajat järjestivät savonlinnalaisille makeanveden sukeltajille sukellusretken Suomenlahdelle 7.-8.9. Valitettavien yhteensattumien vuoksi tälle retkelle ei päässyt lähtemään kuin kolme sukeltajaa.

Seura antoi palveluksia sukellustöiden merkeissä vuoden aikana useille eri yhteisöille ja yksityisille henkilöille. Töinä tehtiin usean perämoottorin etsintöjä, joista vain kaksi löytyi. Seuran sukeltajat antoivat apuaan myös kahdessa onnettomuudessa. Ensimmäinen tapahtui 4.10. yötä vasten kun

m/s Miki ajoi karille Haukivedellä. Heti aamulla palokunnasta hälyytettiin kaksi seuran sukeltajaa paikalle, jotka tutkivat aluksen saamia vaurioita. Samalla kartoitettiin järven pohja aluksen ympäriltä, jotta alus saatiin turvallisesti vedetyksi pois karikolta. Aluksen irroittamisen jälkeen sukeltajat paikkasivat tilapäisesti aluksen vuodot puukiiloilla. Työskentely onnettomuuspaikalla oli vaikeaa kovan tuulen vuoksi, välillä vuotojen tukkimista haittasi vielä pimeys, sillä alus irtosi karilta noin kello 21.00, jonka jälkeen aloitettiin vuotokohtien paikkaaminen.

Toinen onnettomuus sattui 21.12. vasten yötä, jolloin eräs henkilöauto ajoi kaiteen läpi Tuokkolanlahteen. Poliisin pyynnöstä kaksi seuramme sukeltajaa kävi tarkastamassa veteen vajonneen auton ja sen lähiympäristön mahdollisten veteen jääneiden löytämiseksi. Edellä mainittujen lisäksi suoritettiin pienempiä töitä kesän mittaan. Syksyn harjoitukset aloitettiin uimahallilla 13.9.

Harjoituksen aiheena olivat erilaiset luokkakokeissa vaadittavat tehtävät.

Vuoden lopulla saatiin käynnistettyä myös sukeltajien lääkärintarkastukset.

1975

Yksi vuoden 1975 merkittävimmistä tapahtumista oli Savonlinnan Urheilusukeltajat ry:n valitseminen Suomen urheilusukeltajain liitto ry:n jäsenseuraksi, samalla seura valittiin SVUL:n Suur-Savon piirin jäseneksi.

Vuosikokouksessa 19.2.75 valittiin seuralle johtokunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin Paavo Forss ja sihteeriksi Esko Mikkonen. Muiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Esa Rautio, Tuure Ropponen, Raimo Korhonen ja Kosti Turunen. Johtokunta valitsi rahastonhoitajaksi Esa Raution.

Jäsenmaksun vuodelle 1975 maksoi 55 jäsentä. Jäsenmäärä nousi edellisestä vuodesta 23 henkilöä.

Vuoden 1975 syksyllä muuttui uimahallivuoro perjantaista keskiviikoksi. Ehkä tämä osaltaan, samoin kuin lisääntynyt aktiivijäsenmäärä, vaikuttivat siihen, että harjoituksissa käyvien määrä nousi edellisestä vuodesta ollen keskimäärin harjoitusta kohden kaksikymmentä jäsentä. Hallivuorot pyrittiin viemään läpi ohjatusti. Harjoitukset toteutettiin kokeneimpien sukeltajien ohjauksessa, jolloin myös turvallisuus säilyi.

Kesän aikana pidettiin kolme sukellusleiriä yhdessä Punkaharjun VPK:n kanssa. Leirien lisäksi tehtiin yhteisiä sukellusretkiä, joista Olavinlinnan ympärillä tapahtuneeseen sukellukseen osallistui Varkauden Vesihiisi seurasta muutamia sukeltajia.

Syksyllä alkoi sukeltajakurssi Linnalan kansanopiston tiloissa. Opettajana toimi liiton hyväksymä kouluttaja Matti Vilhunen Varkaudesta. Parikymmentä oppilasta oli mukana kurssilla. Tästä lähtien kaikki seuran kurssit on pidetty yhteistyössä Linnalan kanssa.

Vuoden aikana seuran jäsenet antoivat apuaan erilaisissa sukellustehtävissä.

Nostettiin muutamia uponneita perämoottoreita ja irronneita potkureita.

Avustettiin Haislahteen uponneen aluksen nostossa ja haettiin pohjasta satama-alueelle hukkunut mieshenkilö.

Juva-viikolla seuran sukeltajat kävivät Juvalla antamassa sukellusesityksen.

Vuoden aikana seura hankki sukeltajanpuhelimen, jonka radioasentaja Heikki

Pesonen valmisti. Hän onnistui työssään hyvin.

Edellisenä vuonna hankitulla kompressorilla täytettiin 228 pulloa, joista

seuran ulkopuolisille 23 pulloa.

1976

Vuosi 1976 oli seuran toiminan kannalta merkittävä, koska toiminta ulottui ensimmäisen kerran varsinaisesti oman seuran ulkopuolelle. Seuran järjestämä Järvi-Suomen sukellusleiri oli osanottajamäärältään tiettävästi suurin Suomessa samana vuonna järjestetty sukellustapahtuma. Eri seurojen jäsenet ilmaisivat tyytyväisyytensä leirin järjestelyihin.

Seuran vuosikokouksessa 27.1.1976 valittiin seuralle johtokunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Paavo Forss ja sihteeriksi Esko Mikkonen, muiksi jäseniksi valittiin Esa Rautio, Terho Andersin, Risto Parviainen ja Timo Puurtinen. Seuran sääntöjen muutos mahdollisti varajäsenten valinnan ja varajäseniksi valittiin Tuure Ropponen ja Juha Kivinen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Tuure Ropponen ja rahastonhoitajaksi Esa Rautio.

Uusia jäseniä seura sai 11 henkilöä, mutta entisten aktiivijäsenten erojen takia jäsenmäärä laski 53 henkilöön.

Keskiviikkoharjoitukset hallissa jatkuivat entiseen tapaan kokeneimpien sukeltajien ohjauksessa. Keskimäärin kävijöitä oli hieman yli 20 jäsentä.

25.4.1976 Urheilusukeltajat järjesti Uimaseuran kanssa hengenpelastusnäytöksen Savonlinnan uimahallissa. Näytöksessä havainnoitiin uhrin vedessä kuljetustapoja ja elvytystoimenpiteitä.

Kesän aikana oli kaksi leiriä, joista ensimmäinen kesäkuun alussa Uukuniemen Pyhäjärvellä. Toinen leiri oli jo aiemmin mainittu Järvi-Suomen sukellusseurojen yhteisleiri.

Vuoden 1975 puolella alkanut laitesukelluskurssi vietiin loppuun, teoriaosan läpäisi 16 oppilasta, joista 12 läpäisi myös käytännön osan.

Ensimmäinen perusvälinekurssi aloitettiin Linnalassa syksyllä ja se vietiin loppuun 1977 kevään aikana. Vetäjänä toimi Esko Mikkonen ja kurssilla oli 10 oppilasta. Keväällä pidettiin Punkaharjun VPK:n kanssa päivän kestänyt sukellusvanhinkurssi. Timo Puurtinen ja Esko Mikkonen suorittivat kesän aikana PM-luokan (Pohjoismainen sukeltajaluokka).

Seuran jäsenistöä koskettava valitettava ikävä tapahtuma oli seuran jäsenten Timo Puurtisen ja Kosti Turusen onnettomuus kalamatkalla 27.10.1976, jolloin Timo Puurtinen hukkui Puruveden Pajunselällä arvioituaan väärin rantaan uimamatkan ja omat voimansa. Kosti Turunen selvisi hengissä jäämällä roikkumaan ylösalaisin kääntyneen veneen kylkeen. Timo Puurtisen etsintätöihin, huonoista sääolosuhteista huolimatta, osallistui kuusi sukeltajaa ja lukuisa joukko pinta-avustajia. Timo Puurtisen poismeno kosketti monia seuran jäseniä.

Muuta toimintaa seuralla oli esim. keväinen hiihtopäivä Kerimäen Hälvässä.

Seuralle päätettiin hankkia oma merkki ja sen saamiseksi julistettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti Kalevi Tiainen. Merkki valmistui vuoden 1977 puolella.

Seura sai huomattavan lahjoituksen, raskassukeltajan varusteet, jotka käsittivät täydellisen puvun lisävarusteineen sekä pintailmapumpun, avokätisenä lahjoittajana oli Rakennusliike Rautio.

Eri seurat osallistuivat Joensuun Urheilusukeltajien alkuunpanemaan verenluovutuskampanjaan. Savonlinnalaiset osallistuivat 12 jäsenen voimin.

1977

Vuosi 1977 oli seuran 5.toimintavuosi, mutta sitä ei pahemmin juhlittu, vaan vuosi kului sukellusten ja muun toiminnan merkeissä. Vuosikokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Paavo Forss ja sihteeriksi Esko Mikkonen.

Muiksi jäseniksi valittiin Risto Parviainen, erovuorossa olleet Esa Rautio ja Terho Andersin valittiin uudelleen ja edesmenneen Timo Puurtisen tilalle valittiin varajäsenenä toiminut Juha Kivinen. Erovuorossa ollut varajäsen Tuure Ropponen valittiin uudelleen ja varajäseneksi Juha Kivisen tilalle valittiin Sirkka Siuruainen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Tuure Ropponen ja rahastonhoitajaksi Esa Rautio.

Jäsenmäärä kasvoi yhdeksällä, joten jäseniä oli yhteensä 62.

Harjoitukset jatkuivat edellisen vuoden tapaan. Harjoituksissa painotettiin uintikestävyyttä, mutta harjoiteltiin myös erilaisia sukellustaitoja ja turvallisuutta. Kevään aikana ennen avovesiä harjoiteltiin köysimerkkejä ja sukelluksia niiden mukaan. Edellisten vuosien tapaan harjoituksia vetivät kokeneimmat sukeltajat. Harjoituksissa kävi keskimäärin 25 jäsentä.

Vuoden aikana järjestettiin neljät jäsentenväliset räpyläuintikilpailut.

Kilpailtiin myös Varkautelaisia vastaan ja kilpailumatkat olivat 4 x 25 m sukellusviesti ja 4 x 100 m viestiuinti. Varkautelaiset voittivat viestisukelluksen, mutta Savonlinna kiri viestiuinnissa voiton kotiin.

Keväällä annettiin hengenpelastusnäytös Savonlinnan satamassa Suomen Punaisen Ristin Savonlinnan osaston kanssa yhteistoiminnassa. Näytöksessä "humalainen" kaveri horjahti veteen Haapasalmen sillan penkereeltä ja ajautui virran mukana suihkulähteen putkistoon keskivirralle. Pari sukeltajaa kävi hakemassa hänet sieltä torin rantaan. Seuran puheenjohtaja selosti pelastustoimenpiteitä paikalle kerääntyneelle runsaalle yleisölle.

Kesällä seura järjesti kaksi leiriä, molemmat Punkaharjun Vaahersalossa.

Kesäkuun puolivälissä järjestetyllä leirillä oli 30 osanottajaa, joista 25 sukelsi.

Elokuun puolivälissä järjestetyllä leirillä oli ohjelmassa kakkostähden luokkasuoritukset, joita vastaan otti Varkauden sukeltajien kouluttaja

Matti Vilhunen. Yhteensä 7 seuran jäsentä suoritti PM-luokan vuoden 1977 aikana.

Syksyllä 196 alkanut perusvälinekurssi vietiin loppuun keväällä 1977. Kurssin aloitti 11 oppilasta ja kaikki läpäisivät luokkakokeet.

6.-8.5. pidettiin meriargeologiankurssi, jota vetivät Risto Halme ja Harri

Alopaeus. Kurssille otti osaa 12 seuralaista.

Vuoden aikana seuran sukeltajat suorittivat viranomaisille etsintätöitä aina hirven ruhosta aseen hylsyihin.

Alkuvuodesta pidettiin Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun Savonlinnan yhteistoiminta-alueen järjestäytymiskokous. Seura päätti liittyä VP:n jäseneksi.

Urheilusukeltajien edustajaksi nimitettiin Juha Kivinen.

Seuranmerkin suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta tehdyt merkit saatiin alkuvuodesta myyntiin. Samalla hankittiin seuranmerkillä varustetut t-paidat. Keväällä ennen uimakautta seura puhdisti uimarantojen pohjia.

Savonlinnan Urheilusukeltajat ry. sai kunnian toimia Suomen urheilusukeltajain liitto ry:n talvipäivien isäntänä täällä Savonlinnassa.

Seuran oma kevätkokous järjestettiin 2.-3.4.1977 Casinolla liiton talvipäivien yhteydessä, puheenjohtajana toimi Paavo Forss.

Liiton syyskokouksessa 20.11.1977 Jyväskylässä seuraa edustivat

Sirkka Siuruainen ja Esko Mikkonen.

Urheilusukeltajien täyttäessä 5 vuotta seuran puheenjohtaja täytti 50 vuotta.

Liiton järjestämälle sukellussafarille Eilatiin osallistui Savonlinnanlaisista vain Sirkka Siuruainen (liite 1).

1978

Vuosi 1978 meni totuttuun tapaan. Puheenjohtajana jatkoi rutinoitunut Paavo Forss ja sihteeriksi valittiin Sirkka Siuruainen. Muina hallituksen jäseninä jatkoivat Juha Kivinen, Esko Mikkonen, Esa Rautio ja Terho Andersin. Kesän leirit olivat vähällä mennä "pipariksi". Ensimmäinen Mikkelin Anttolaan suunniteltu leiri tyssäsi siihen, kun matkalle tarkoitettu alus hajosi.

Toisen leirin sotki myrsky, mutta pelastavina enkeleinä toimivat Varkauden pojat aluksineen tullen elokuun loppupuolella pitämään leirinsä Puruvedelle.

Vuonna 1978 sai seura oman kouluttajan, kun Esko Mikkonen tentti kouluttajan paperit.

Syksyllä pidettiin perusvälinekurssi, jolla oli 16 oppilasta.

Lääkäri Pasi Kaartinen, itsekin innokkaana sukeltajana aloitti sukelluslääkärin vastaanotot sekä toimi luennoitsijana kursseilla.

Uppopallotoiminta herätettiin henkiin pienen tauon jälkeen, Matti Malkki, Seppo Kaipio ja Heikki Kokki osallistuivat Kuopiossa pidetyille uppopallotuomarikursseille.

1979

Vuosi 1979 oli vilkas toiminnan kannalta. Puheenjohtajaksi valittiin jo totutusti Paavo Forss ja sihteeriksi Sirkka Siuruainen ja muutkin johtokunnan jäsenet nauttivat yhä jäsenten luottamusta ja valittiin uudelleen.

Seuran jäsenmäärä nousi 71 henkeen. Sukellusjaoston jäsenet ovat vuoden aikana muistaneet jäseniä mitä erikoisimmilla tehtävillä.

Halliharjoitukset pitivät osanottajien kuntoa yllä. Syksyllä harjoitettiin peruskuntoa ja keväällä siirryttiin laiteharjoituksiin, joissa kerrattiin köysimerkit, maskin tyhjennys ja moni muu asia, jotta kaikki sukeltajat hallitsisivat nämä taidot ennen avovesiä. Toinen harjoitusvuoro oli pyhitetty uppopalloilijoille.

Jäsenten kuntoa testattiin jäsenten välisissä räpyläsukellus ja -uinti kilpailussa.

Leirien määrä oli vakiintunut kahteen, tietenkin sukeltamassa käytiin muulloinkin.

Ensimmäinen leiri kokosi yli 30 sukeltajaa Linnalan kesämajalle.

Leirin aikana nautittiin sukeltamisesta, saunomisesta, lentopallosta, vesihiihdosta, illan jorinoista ja köyden pitsauksesta. Toinen leiri järjestettiin

vuokratulla aluksella. Sukelluskohteina olivat Hiekkasaaren rannasta 30 m uponnut hiekkaproomu (tarkka sijainti 61o38,2o P 4o<13o I (liite 2) ja Vuoriniemen lähialue.

Seuran oma kouluttaja Esko Mikkonen aloitti kevättalvella laitesukelluskurssin.

Keskiviikkoiset halliharjoitukset Esko veti yhteistyössä Timo Pasasen kanssa.

Kesän aikana PM-luokan suoritti 5 jäsentä.

Syksyllä aloitettiin jälleen perusvälinekurssi, jonka teoria pidettiin perinteisesti Linnalassa ja käytännön harjoitukset uimahallissa keskiviikkoisin. Kurssilla oli 11 oppilasta.

Vuoden 1979 aikana seura osallistui monenlaisiin edustustehtäviin.

Suomen urheilusukeltajain liiton järjestämään kevätpäivään, kevät- ja syyskokoukseen seurasta osallistui jäseniä.

Syksyllä Nurmeksen Urheilusukeltajat täyttivät 10 vuotta ja sihteeri kävi luovuttamassa seuran puolesta pienen lahjan.

1980

Vuosi 1980 oli seuralle toimintojen laajentumisen aikaa. Edellisenä kesänä alkanut hylkytutkimus jatkui samalla innolla ja yhtä tuloksekkaana. Tämä tutkimus alkoi kiinnostaa myös tiedotusvälineitä, jopa radiota ja televisiota.

Koulutusta lisättiin huomattavasti, josta kiitos kuului ainoastaan Esko Mikkoselle, jonka harteilla koko koulutus oli. Seurassa toimi noin 20 aktiivijäsentä, mutta jäsenmäärään nähden aktiivijäsenten määrä olisi voinut olla suurempi.

Seuran puheenjohtajaksi valittiin taas Paavo Forss ja sihteeriksi Esa Nuutinen.

Erovuoroisista jäsenistä Esko Mikkonen valittiin uudelleen ja Juha Kivisen tilalle valittiin Raimo Hoviniemi. Edellisenä vuonna valitut jäsenet olivat Timo Pasanen ja Esa Rautio, joka toimi rahastonhoitajana. Erovuoroisen varajäsenen Risto Parviaisen tilalle valittiin Sirkka Siuruainen ja toisena varajäsenenä toimi Tuure Ropponen, joka oli myös varapuheenjohtaja.

Esko Mikkonen valittiin SUSL:n liittokokouksessa hallitukseen, jota kautta Savonlinnan Urheilusukeltajilla oli suora vaikutusmahdollisuus liittoon.

Syyspuolella keskiviikkovuoroilla painotettiin peruskunnon kohotusta ja keväällä laiteharjoituksia eli samoja asioita kuin edellisenä vuotena.

Kesällä järjestettiin kaksi leiriä ja useita päiväsukelluksia. Muutamat seuran jäsenistä sukelsivat talvella 79/80 Kyrönsalmen virrassa läpi talven siten, että kuukaudelle tuli vähintään yksi sukellus. Talven ainut yhteinen avantosukellus järjestettiin Sylkyn järvellä, mukana oli vain 6 sukeltajaa ja toistakymmentä avustajaa.

Juhannuksen alla järjestettiin Enonkoskella kesän ensimmäinen leiri (liite 3). Paikkana oli vanhan lasitehtaan ranta. Paikalla oli toiminut vuosisadan vaihteeseen saakka lasitehdas, joka oli tehnyt pulloja lähinnä Pietariin vietäväksi. Näitä kaksipäisen kotkan leimalla leimattuja pulloja ei ollut tiedettävästi missään museossakaan. Asia herätti sukeltajissa mielenkiintoa ja tavoite leirille oli äkkiä laadittu. Kahden leiripäivän aikana löytyi paljon tehtaan tekemiä pulloja sekä kaksi täysin ehjää, näitä paljon kaivattuja "kotkapulloja".Pullot luovutettiin Enonkosken kunnalle. Myöhemmin nostettiin useita kymmeniä kappaleita leimaamattomia pulloja. Leiri kului sukelluksen ja kalastuksen merkeissä. Iltanuotiolla kuultiin vielä yhteenveto lasitehtaan historiasta.

Toinen leiri pidettiin elokuun alkupuolella Tuunaansalmessa (liite 3). Leiri oli samalla Varkauden Vesihiisi sukellusseuran kymmenvuotisjuhla. Mukana oli sukeltajia Kuopiosta, Varkaudesta ja Savonlinnasta. Aluksia leirillä oli käytössä neljä. Iltanuotiolla, joka oli varsinainen kymmenvuotisjuhla, luovuttivat seuran puheenjohtaja ja sihteeri Vesihiisiseuralle Savonlinnan Urheilusukeltajien lahjan, laivakellon.

Hylkytutkimuksessa edettiin ripeästi. Kesän aikana seuralaiset löysivät kuusi uutta hylkyä. Tosin kaikkien näiden paikat oli kuultu paikallisilta ihmisiltä.

Pesolansaaren lähettyviltä löytyi vanhan purjealuksen jäännökset. Alus on todennäköisesti ollut ns. Saimaan purjelotja. Alus on koottu tapittamalla ja runko on suomulaudoitettu. Aluksesta löytyi neitsyt, josta päätellen alus oli tähän asti vanhimpia seuran sukeltajien löytämiä hylkyjä.

Muhasaaren rantavedessä on myös tapittamalla tehty purjealus, mutta siinä on myös käytetty rautanauloja. Tämä hylky löytyi jo edellisenä kesänä.

Sulkavan Hirviniemestä löytyi ns. delfiinikaljaasi, mutta se oli jo täysin riisuttu.

Siikaniemestä löytyi myös purjealus, jonka lastiruumaluukkujen pienuudesta päätellen alus on alunperin tehty merelle.

Hietasaaren rantavedestä löytyi palanut tervahöyry. Tässä aluksessa oli vielä koneet ja potkuri paikoillaan.

Pihlajalahdesta löytyi myös jonkun moottorialusken jäännökset, mutta hyvin pahasti hajonneena.

Hakolahdesta löytyi Elsa niminen proomu, joka oli aivan kovassa kunnossa. Alus ei ollut ollut kovin kauan pohjassa, koska siitä löytyi mm. nylonköysiä.

Kevättalvella jatkettiin perusvälinekurssia, jota totuttuu tapaan veti Esko Mikkonen Linnalan tiloissa.

Syksyllä Esko otti oikean suururakan, kun laitekurssia aloittaessaan otti kurssille 20 oppilasta. Tämä kurssi todisti, että näin suuri määrä on liian suuri urakka yhdelle, joten uudet kurssit tullaan rajoittamaan pienemmiksi. Linnalan tiloissa pidettiin kerhoa, jossa rakenneltiin sukelluslamppuja ja ehostettiin varusteita.

Seuran taloudellinen tila koheni huomattavasti erilaisten sukellustöiden ja talkoiden ansiosta.

Keväällä puhdistettiin Savonlinnan uimarantoja, joiden pohjista löytyi vaikka mitä. Kaupungin vesijohto- ja viemäriverkoston vedenalaisten osuuksien tarkistaminen oli syksyn suururakka. Lisäksi tehtiin yksi putkistokorjaus.

Savonlinnan Nuorisokauppakamarin järjestämillä kevätmessuilla oli Urheilusukeltajilla oma osasto (liite 9), jonka vetonaula oli samana aamuna Kyrönsalmesta nostettu iso laivanankkuri. Sukeltajien osasto herätti aika paljon kiinnostusta.

Seuran sukeltajat kävivät myös Sulkavan vesiliikennepäivillä esittelemässä urheilusukellukseen liittyviä asioita.

Urheilukalastajien raha-allas tyhjennettiin kesän aikana pariin kertaan, tietenkin omistajien pyynnöstä.

1981

Vuoden aikana seuran toiminta suuntautui entistä enemmän ulospäin,

herättäen mielenkiintoa ja keskustelua myös seuran ulkopuolella. Kesän avainsana oli tervahöyry Ilmarinen, siihen kohdistuneen tutkimuksen johdosta syntyi seuralle hyvät suhteet merihistorian toimistoon.

Seuran puheenjohtajaksi valittiin kokenut Paavo Forss ja sihteeriksi Esa Nuutinen. Erovuoroisista johtokunnanjäsenistä Timo Pasanen ja Esa Rautio valittiin uudelleen. Erovuoroisen Tuure Ropposen tilalle valittiin Jyri Sipinen ja paikkakunnalta pois muuttaneen varajäsen Sirkka Siuruaisen tilalle valittiin Maija Raninen. Vanhoina jäseninä toimivat Esko Mikkonen ja Raimo Hoviniemi, joka toimi varapuheenjohtajana. Rahastonhoitajana toimi Esa Rautio ja tilintarkastajina Raimo Korhonen ja Kosti Turunen.

Sukellusjaostossa toimi Esko Mikkonen, Timo Pasanen ja Matti Malkki. Esko Mikkonen toimi myös SUSL:n hallituksessa.

Jäsenistön kunnon ylläpito tapahtui edellisten vuosien tapaan hallivuoroilla.

Harjoitusten vetäjiltä alkoivat keväällä vetovuorot unohtua. Tuosta syystä syksyllä otettiin käyttöön uusi systeemi. Harjoituksia alkoi suunnitella ja vetää Maija Raninen, jolla oli käytettävissään Matti Malkki, Seppo Kaipio, Risto Seila ja Jyri Sipinen.

Uppopallo lisäsi suosiotaan vuoden aikana runsaasti varsinkin nuorien keskuudessa. Pelaajien kuultua eri puolella Suomea tapahtuneista tärykalvovaurioista. Hankittiin pelaajille asialliset korvasuojilla varustetut päähineet.

Hylkytutkimusta oli tehty kolmena kesänä ja leirien sisällöksi olivat muodostuneet hylyt. Viikkoa ennen juhannusta suunnistettiin Esko Makkosen m/s Mikalla ja Risto Kuntsin veneellä Pesolansaaren luona olevan hylyn luokse. Juhani Grönhagen merihistorian toimistosta oli mukana, sillä hylyn epäiltiin olleen ns. Saimaan purjelotja. Hylky ruudutettiin, mitattiin ja valokuvattiin.

Varsinainen kesän projekti olivat kaksi leiriä Puhoksella.

Huhujen mukaan Suomen vanhin tervahöyry Ilmarinen olisi aikanaan romutettu Puhoksen konepajan rannassa (liitteet 4-7). Myös Kiteen kunnan kiinnostus vauhditti leirien järjestämistä.

Leiri alkoi lauantai aamuna elokuun puolessa välissä. Tuskin kukaan uskoi tutkimuksen saavan niin paljon huomiota osakseen kuin se loppujen lopuksi sai. Heti aamulla tuli ensimmäinen lehtimies, joka teki jutun lehteen vaikka sukelluksia ei ollut edes aloitettu. Iltapäivällä löytyi mahdollisia siipirattaan osia. Sanan levittyä ilmestyi lisää lehtimiehiä ja sunnuntaina ilmestyivät Kymmenen uutisten kuvaajat paikalle. Maanantaiaamuna radion aamu-uutisissa kerrottiin Savonlinnan Urheilusukeltajien löytäneen Kiteen Puhokselta tervahöyry Ilmarisen hylyn osia. Se, mihin siipirattaan osat kuuluivat, ei ole vieläkään tiedossa. Ensimmäisellä Ilmarisen etsintäleirillä oli mukana Risto Halme merihistorian toimistosta. Lokakuussa pidettiin merihistorian toimiston toivomuksesta toinen leiri samalla paikalla, ja samalla tutkittiin löytynyt vanha laivojen vesillelaskurata. Siipirattaan osia löytyi lisää leirin aikana. Leiriin kohdistunut julkisuus oli suuri. Lehdissä oli lähes 20 juttua aiheesta ja Kymmenen uutisissa oli leiriltä kuvattu filminpätkä.

Pahoiteltavaa oli, että jokainen juttu ei ollut aivan todenperäinen. Leirillä merihistorian toimistosta oli Halmeen lisäksi Juhani Grönhagen ja Fblue Ohert. Viimeksi mainittu oli silloin yksi Suomen parhaimmista va. kuvaajista. Leirin päätyttyä Esko Mikkonen matkusti kyseisten tutkijoiden kanssa Ilomantsiin etsimään ns. ommeltua venettä ja he nostivat sellaisen osia.

Alkukesästa kävi kymmenkunta seuran sukeltajaa Porkkalanniemen edustalla tutustumassa merellä sukeltamiseen ja paikallisiin hylkyihin. Syksyllä parikymmentä kaveria vietti viikonlopun Turun saaristossa laivalla tutustuen Utön lähettyville uponneeseen Park Victorian hylkyyn. Talven ainut yhteinen avantosukellus tehtiin perinteisesti syksyllä.

Esko Mikkonen jaksoi vetää edellisenä vuotena alkaneen "jättikurssin" loppun asti. Kurssin läpäisi parikymmentä oppilasta. Suuresta kurssista väsyneenä Esko ilmoitti jättävänsä seuraavan vuoden kurssin väliin, mutta monen pyydettyä kurssia Esko heltyi, ja niin syksyllä alkoi laitekurssi. Maija Raninen kävi c-valmentajankurssin ja Maijan taitoja hyödynnettiin mm. uimaopetuksen tehostamiseksi.

Kevättalven kerhoilloissa Linnalassa tehtiin sukeltajanlippuja, koska ennestään seurassa ei ollut kovin monta lippua.

Kevättalvella osa seuralaisista tutustui venemessuihin ja merihistorian laitokseen ja sen toimintaan.

Seuran taloudellista tilannetta hoidettiin erilaisilla talkoilla. Suurin työ oli vesi- ja viemäriputkien tarkastus ja Kuussalmen viemärin painotustyö.

Kaupungin uimarannat putsattiin taas lasista ja kaupungin teknisen viraston pyynnöstä etsittiin Pullinlahteen ehkä upotettuja tynnyreitä niitä kuitenkaan löytämättä.

Seuralaiset innostuivat ostamaan kuivapukuja, joten talvisukelluksen mukavoituivat huomattavasti.

Axel von Fersen

Syksyllä 1980 Pertti Koistinen otti yhteyttä Esko Mikkoseen ja ilmoitti, että olisi olemassa mahdollisuus saada merivoimien poistama alus seuralle. Riemastus oli valtava, koska oma alus helpottaisi sukellustapahtumien järjestämistä, eikä tarvitsisi enää ajaa pitkiä matkoja autolla. Syksyn mittaan seuralaisten innostus lopahti kun saatiin selville, että alus olisi riisuttu runko, joten jäätiin odottamaan parempaa yksilöä. Kesä 1981 kului projekti "Ilmarisen" merkeissä Puhoksella ja samalla tuli selville mahdollisuus saada hallintaan yhteysalus Axel von Fersen. Pertti Koistinen ajoi asiaa Merihistorian yhdistyksen ja Esko Mikkonen Risto Halmeen kautta Merimuseon suuntaan.

Axel von Fersen on 1915 rakennettu yhteysalus, joka on vuosikymmenien mittaan toiminut yhteysaluksena, miinanraivaajana, merikadettien koulutusaluksena, kommodorin komentoaluksena ja ties minä. Merivoimat lahjoitti sen Merihistorian yhdistykselle ja oli tarkoitus käyttää sitä Merimuseon tutkimusaluksena. Siihen työhön Axel oli epäkäytännöllinen ja alus seisoi siksi pari vuotta Merimuseon laiturissa. Joulun 1981 alla kävi neljän henkilön iskuryhmä tutustumassa tähän hyvin palvelleeseen alukseen. Vaikka ulkopuolisesti Axel ei hurmannut, sen tekninen puoli ja varustetaso tekivät sitäkin paremman vaikutuksen. Keväällä 1982 vierailivat osa seuralaisista venemessuilla ja kävivät samalla katsomassa Axelia. Huonot sääolosuhteet haittasivat niin paljon tutustumista, että tutustuminen jäi lähinnä pintapuoliseksi. Kun talven mittaan sovittiin Merihistorian yhdistyksen kanssa muodolliset seikat ja vakuutukset, päätettiin tuoda alus heti jäiden lähdettyä Savonlinnaan. Ensimmäinen ajatus oli, että alus kunnostettaisiin Helsingissä sen verran, että voidaan ajaa Kotkaan ja sieltä Enson hinaajan perässä Savonlinnaan. Ajatus oli muuten hyvä, mutta kun kustannuksia ryhdyttiin miettimään, tultiin siihen tulokseen, että aluksen Helsingissä kunnostaminen olisi tullut turhan kalliiksi.

Tilanteen pelasti Luotsipiiri, joka ilmoitti, että he tuovat keväällä Vaasasta Savonlinnaan luotsikutterin ja se voisi hinata Axelin. Näin seura vältti kanavamuodollisuudet, jotka olisivat vaatineet ainakin Axelin katsastuksen Helsingissä. Suunnitelmissa oli alun perin, että Axel lähtisi Savonlinnaa kohti heti kesäkuun alussa. Päivämäärä kuitenkin siirtyi Pohjanlahden jääolosuhteiden takia kesäkuun loppuun, koska luotsikutteri ei päässyt ajoissa Vaasasta Uudenkaupungin telakalle. Heinäkuun alussa virkavapaata varannut Esko Mikkonen sai kuulla, että luotsikutterin potkuriakseli oli vääntynyt ja sen oli jäätävä telakkaan. Viimein heinäkuun 28:tena ilmoittivat luotsin pojat olevansa Puumalassa matkalla kohti Savonlinnaa ja olevansa perillä syväsatamassa noin klo 20.00. Aika nappiin olivat luotsikutterin kuskit arvioineet saapumisajan, koska tasan klo 20.00 ilmestyi Uuraansaaren pään takaa punainen luotsialus vierellään kauan kaivattu Axel von Fersen.

Samana iltana 10 seuran jäsentä ryhtyi tekemään korjaussuunnitelmia ja lopetti suunnittelemisen vasta myöhään illalla. Seuraavana päivänä oli suursiivouksen ja inventaarion vuoro. Tiistaina kone käynnistettiin ensimmäisen kerran ja tehtiin koeajo. Pari seuraavaa viikkoa kului maalatessa ja huoltaessa. Alukseen tarvittavat varusteet pyrittiin hankkimaan lahjoituksina.

Jos seura olisi joutunut ostamaan akut, köydet, veneen, maalit, työkalut, kansituolit, keittiövälineet, ruorikoneen ja yms., olisi seuran talous ollut erittäin tiukalla.

1982

Seuran 10-vuotisjuhlavuotena puheenjohtajaksi valittiin edelleen Paavo Forss ja sihteeriksi Risto Seila. Erovuoroiset jäsenet Esko Mikkonen ja Raimo Hoviniemi valittiin uudelleen. Paikkakunnalta pois muuttaneen Sipisen tilalle valittiin Esa Nuutinen ja varajäseneksi valittiin Maija Raninen.

Vuoden aikana seuran toiminta keskittyi kahteen asiaan. Seuran 10-vuotis- juhlaan ja Axel von Fersen aluksen vastaanottoon ja kunnostamiseen. Aluksen käyttöön valmistauduttiin mm. kouluttamalla seuran jäseniä toimimaan kuljettajina ja koneenhoitajina. Kuukausi Axelin saapumisen jälkeen oli remontit tehty ja alus pystyi toimimaan sukellustukialuksena.

Seuran toiminta piristyi huomattavasti, koska nyt pystyttiin lähtemään liikkeelle olematta riippuvaisia lainatuista aluksista. Seuran 10-vuotis juhlaleiri oli 14.-15.8 Kesamonsaaressa Rintamamiesveteraanien majalla. Leirillä oli mukana noin 60 henkilöä ja kuljetuksia oli hoitamassa neljä alusta. Osanottajia oli Savonlinnasta, Varkaudesta ja Mikkelistä.

Kesän aikana tehtiin toki muutakin kuin juhlittiin ja kunnostettiin Ferseniä (seuran jäsenten käyttämä kutsumanimi). Seuran jäsenet kävivät esittelemässä urheilusukellusta Sulkavalla Sulkavan soutujen aikaan samoin kuin myös

Sulkavalla pidetyllä SVUL:n Suur-Savon piirin nuorisoleirillä. Seuralaiset osallistui myös Savonlinnan soutuun toimimalla turvasukeltajina Laitaatsillan virrassa. Edellisvuosien tapaan puhdistettiin uimarantoja ja tarkastettiin vesi- ja viemäriverkoston vedenalaiset osuudet. Uutena työnä tehtiin uppopuiden etsintöjä Schaumannin tehtaan edustalla. Joitakin kertoja viranomaisten pyynnöstä etsittiin hukkuneita ja joitakin esineitä.

1983

Vuonna 1983 seuran pitkäaikaisen puheenjohtaja Paavo Forssin tilalle puheenjohtajaksi valittiin Esa Nuutinen ja sihteeriksi valittiin Kyösti Ikäheimonen. Johtokunnan varsinaiset jäsenet olivat Esko Mikkonen, Toivo Hurri, Timo Pasanen ja Heikki Kokki. Varapuheenjohtajaksi valittiin Esko Mikkonen ja rahastonhoitajaksi valittiin Toivo Hurri. Varajäseninä toimivat Matti Malkki ja Maija Raninen.

Tilintarkastajina jatkoivat Kosti Turunen ja Raimo Korhonen ja varalla olivat Sauli Immonen ja Aarre Niinimäki. SUSL:n kokouksiin edustajaksi valittiin Esa Nuutinen ja varalle Kyösti Ikäheimonen.

Edellisenä vuotena perustetun uppopallojaoston puheenjohtajana toimi Risto Seila sekä muina jäseninä Heikki Kokki ja Timo Kolehmainen.

Vuoden päättyessä seurassa oli jäseniä 101 henkeä. Heistä naisia oli vain 14 ja kannatusjäseniä oli myös 14. Uusia jäseniä hyväksyttiin 16, joista naisia oli neljä.

Ensimmäinen leiri oli 11.-12.6. Kolovedellä yhdessä Varkauden urheilusukeltajien kanssa (liite 8). Vesi oli kirkasta ja sukelluskohteita löytyi aloittelijoille niin kuin myös kokoneemmillekin sukeltajille. Leirillä oli mahdollisuus suorittaa 1-luokan avovesi sekä PM-luokka. PM-luokan suoritti Kyösti Ikäheimonen, Timo Kolehmainen, Timo Minkkilä ja Juha Taskinen.

Toinen leiri oli Sulkavan Telakanavalla 2.-3.7.. Leirin aikana löytyi hylky ja muutama ankkuri.

Kolmas leiri pidettiin Puhoksella Suomen hyörylaivaliikenteen

150-vuotisjuhlilla. Seuralaisten lisäksi leirillä oli mukana amiraali Haapkylä, jonka myötävaikutuksesta Axel von Fersen saatiin seuran käyttöön.

Neljäs leiri järjestettiin Siikaniemellä 3.9., jolloin suoritettiin paikallisen hylyn tutkimista ja mittaamista. Osanottajien vähyydestä johtuen työ jäi kesken.

Tutkimusten perusteella alus todettiin purjealukseksi.

Ursukin leiri 17.-19.9 oli viidentenä ohjelmassa, se oli tarkoitettu ensisijaisesti kouluttajille. Leiriohjelmaan kuului mm. sukeltamista Olavinlinnan ympäristössä.

Muista seuran retkistä mainittakoon sukellusretki Puruvedelle sekä räpylänkuivajaiset Punkaharjulla, jolloin varsinainen sukelluskausi päättyi.

Jäsenistön kunnon kohottamiseen tähtääviä harjoituksia pidettiin lähinnä keskiviikkoillan vuoroilla. Useimmiten jokainen harjoitteli ilman ohjausta, mutta joskus joku kävi vetämässä harjoituksia vauhdittaen porukkaa.

Toinen hallivuoro oli edelleen pyhitetty uppopalloilijoille.

Muista harjoituksista mainittakoon Järvipelastusseuran järjestämä pelastusharjoitus Saimaalla.

Uusi laitekurssi alkoi jälleen syksyllä. Kurssille ilmoittautui 17 henkilöä, heistä kolme oli naisia. Edelliseltä kurssilta valmistui 26 sukeltajaa.

Linnalassa järjestetyssä rajoitetun radiopuhelimenhoitajan kurssilla 11.-12.3. kävi kymmenkunta seuran jäsentä.

Seuran varsinaisesti sukellukseen liittymätön toiminta oli myös vilkasta.

Seuran jäseniä kävi Helsingissä tutustumassa venemessuihin ja Helsingin palo-pistoon.

Toinen merkittävä tapahtuma keväällä oli Savonlinnassa järjestetyt kevätmessut, joille seura osallistui järjestämällä sinne oman osaston. Siellä oli näytteillä pohjasta nostettuja esineitä, sukellusvälineitä, yms. ja diaesitys, joilla pyrittiin luomaan messuvieraille selkeä ja mielenkiintoisen kuva harrastuksesta. Osasto oli suuren mielenkiinnon kohteena.

Tärkein edustustehtävä oli Ruotsin kuninkaan Kaarle Kustaan ja hänen vaimonsa Silvian sekä Suomen tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja hänen vaimonsa sekä heidän seurueensa saattaminen vesiteitse Savonlinnasta Punkaharjulle. Saattueeseen kuuluivat hyörylaiva s/s Saimaa, jota seurasi

m/s Heinävesi, missä kuningas ja presidenttipari matkustivat. Seuraavana saattueessa oli järvipelastusseuran alus m/s Rapaluoto ja viimeisenä m/s Axel von Fersen. Tämän matkan seura suoritti Savonlinnan kaupunginjohtaja Leo Metherin toivomuksesta.

Kesä muuhun toimintaan kuuluivat perinteiset uimarantojen puhdistukset, kaupungin vesi- ja viemäriverkoston vedenalaisten osuuksien tarkastus, satama-altaan pohjaan tulevan viemäriputken painotus, ilmapallojen täyttö Schaumannin 100-vuotisjuhlissa ja osallistuminen Savonlinnan Pursiseuran järjestämään yösuunnistuskilpailuun.

Sukellustoiminnassa erittäin tarpeellisen Axel von Fersenin pinnalla pysymisen varmistamiseksi alus nostettiin telakalle Karkulahdessa, jossa aluksen pohja hiekkapuhallettiin, korjattiin ja maalattiin. Samalla peräsintä suurennettiin, jotta aluksen ohjattavuus paranisi.

Muista Ferseniin tehdyistä töistä mainittakoon ohjaamon varustelu, jossa ohjaamoon asennettiin kuljettajanistuin, pöytä, hyllystö, mittaristo ja

VHF-puhelin ja vaihdettiin ruoripukki. Masto tehtiin kaatuvaksi, akut siirrettiin niille tehtyyn koteloon. Sisätiloja maalattiin ja varusteltiin toimivuuden ja viihtyvyyden takia. Suurin osa töistä tehtiin talkoilla, ainoastaan telakointi ja pohjan käsittely teetettiin Velj. Makkosilla.

1984

Johtokunnan kokoonpano pysyi samana kuin edellisenä vuonna.

Tilintarkastajatkin pysyivät samoina. Edustajaksi SUSL:n kokouksiin valittiin Esa Nuutinen ja varalle Kyösti Ikäheimonen.

Uppopallojaoston puheenjohtajana toimi Aulis Herttuainen ja jäseninä Heikki Kokki ja Heikki Hämäläinen.

Seuran jäsenmäärä oli vuoden lopussa 112 henkeä, heistä naisia oli 16, kannatusjäseniä 10 ja alle 16 vuotiaita 3. Uusia jäseniä hyväksyttiin 11, joista naisia oli 2.

Leirejä järjestettiin kesän kuluessa yhteensä neljä kappaletta.

Ensimmäinen leiri oli Kolovedelle 8.-10.6. yhdessä Pieksämäen Urheilusukeltajien kanssa. Leirillä sukellettiin kolme kertaa ja tulomatkalla käytiin katsomassa vuorikristallikaivosta.

Toinen leiri oli Sulkavan-Puumalan vesillä 6.-15.7. Kestollaan se ylitti kaikki aikaisemmat leirit. Leirin aikana tutkittiin viittä hylkyä ja yhtä vanhaa laituripaikkaa. Veden tummuus haittasi havaintojen tekoa.

Kolmas leiri oli Puruvedellä 27.-29.7., missä vesi oli kirkasta niin kuin Puruvedellä yleensä. Leirillä tutkittiin kahta hylkyä Myhkyräsaaren rannassa. Leirin aikana tutkittiin kalastajien pyynnöstä, mikä repi heidän nuottiaan.

Ensimmäisen nuottapaikan syy oli kiviröykkiö, mutta toisesta paikasta ei löydetty mitään erityistä syytä.

Neljäs leiri pidettiin samaten Puruvedellä, se oli piirileiri.

Seura järjesti leirien lisäksi retkiä. Yksi niistä oli perinteinen vierailu venemessuilla. Sukellusnäytöksiä järjestettiin yksi, Enonkoskella 16.6.

Juhannusta vietettiin vesillä juhannusristeilyn merkeissä. Marjastavien jäsenten iloksi tehtiin mustikkaretki 22.7 ja räpylät kuivattiin 27.-28.10.

lisäksi tehtiin parin tunnin mittaisia sukellusretkiä Savonlinnan lähivesille.

Keskiviikkoillat kuluivat hallissa sukellustaitoja ja fyysistä kuntoa treenaten.

Perjantaisin pelattiin uppopalloa.

Innokkaimmat sukeltajat kävivät sukeltamassa myös talvella.

Laitekurssilta valmistui 16 sukeltajaa ja perusvälinekurssilta yhdeksän perusvälinesukeltajaa. Vanhemmille sukeltajille järjestettiin kertauskurssi ja vedenalaisen kameran käyttökurssi.

Edellisenä syksynä kesken jääneen satama-altaan poikki kulkevan viemäriputken painotus tehtiin loppuun heti keväällä. Tämän lisäksi seura tarkasti kaupungin vesi- ja viemäriverkoston vedenalaisten osien tarkastuksen.

Kyrönsalmen putkea tarkistaessaan kaksi seuran sukeltaja tekivät järisyttävän löydön heti putken vierestä, kyseessä oli lentopommi (liitteet 10-15). Pommi kuvattiin ja siitä ilmoitettiin sotilasviranomaisille, jotka hakivat sen pois.

Seuran sukeltajat kävivät korjaamassa suihkulähteen putket kuntoon kaupungin toimeksiannosta.

Sukellustöistä mainittakoon vielä kala-altaan korjaus ja kaapelin merkitseminen Kyrönsalmessa.

Seura järjesti Savonlinnan läpi uinnin räpyläuintina. tarkoituksena oli jatkaa vanhaa perinnettä, tällä kertaa kuitenkin sukeltajien voimin. Kilpailu järjestettiin piirin jäsenseurojen välisenä kilpailuna, johon otti osaa 11 kilpailijaa. Muuta kilpailutoimintaa oli uppopallo-ottelut naapuriseurojen kanssa (liite 10).

Muuta toimintaa seuralla oli jonkin verran. Fersenin perään tehtiin sauna, joka oli kovassa käytössä leirien aikaan.

Seuralle hankittiin toinen paineilmakompressori ja entinen kunnostettiin kasvaneen paineilman tarpeen vuoksi. Paineilmapulloja täytettiin 867 kpl.

Huhtikuussa seura osallistui Vapaaehtoisen pelastuspalvelun näytökseen matkustajasatamassa. Savonlinnan ympärisouduissa seuralaiset toimivat turvasukeltajina ja vuoden lopulla seura osallistui Annansilmät talkoisiin.

1985

Puheenjohtajana toimi Esa Nuutinen ja sihteerinä Heikki Hämäläinen.

Johtokunnan varsinaisina jäseninä toimivat Esko Mikkonen, Toivo Hurri, Heikki Kokki ja Timo Pasanen. Varajäseninä toimivat Kyösti Ikäheimonen ja Matti Malkki. Varapuheenjohtajana toimi Esko Mikkonen ja rahastonhoitajana Toivo Hurri. Varsinaiset tilintarkastajat olivat Kosti Turunen ja Raimo Korhonen, varalla olivat Sauli Immonen ja Aarre Niinimäki.

Seuran edustajaksi SUSL:n kokouksiin valittiin Heikki Hämäläinen ja varalle Pekka Roivio.

Uppopallojaoston puheenjohtajana toimi Pekka Roivio ja jäseninä toimivat Aulis Herttuainen ja Heikki Hämäläinen.

Jäsenmäärä laski 107 henkilöön, joista naisia oli 11, alle 16-vuotiaita kolme ja kannatusjäseniä 10. Uusia jäseniä hyväksyttiin 11.

Ferseniä kunnostettiin ja varusteltiin kesän leirejä varten.

Leirejä oli viisi, joista osa oli pyhitetty hylkytutkimukselle.

Ensimmäinen leiri oli 7.-20.6, leirin tarkoitus oli tutkia Olavinlinnan ympäristö (liite 16). Pohjan tutkiminen aloitettiin Pohjoismuurin edustalla. Sukellusaikaa sukeltajille kertyi yhteensä 75 h 30 min. Olavinlinnan ympäristön tutkimusten aikana kuvattiin myös video vedenalaisesta työskentelystä, kuvaajana toimi Markku Sairanen, joka suoritti kuvaukset omilla välineillään. Sukeltamassa leirillä kävi yhteensä 36 henkilöä, Savonlinnasta, Mikkelistä ja Pieksämäeltä.

Toinen leiri oli 12.-14.7. Leiri oli seuran historian ensimmäinen junnuleiri. Mukana oli 17 henkilöä.

Kolmas leiri oli tutkimusleiri Ruokolahden Käyhkään kanavan tuntumassa

15.-24.7. Tämän leirin kustansi museovirasto. Leirin aikana tutkittiin n.17 metriä pitkää hylkyä (liitteet 17-23), joka on peräisin 1700-luvulta. Hylystä otettiin tarkat mitat ja piirrettiin kuvia. Leirillä mukana museoviraston edustajina olivat Juhani Grönhagen ja Olli Tappola. Leiri herätti huomiota tiedotusvälineissä mm. tv:n molemmissa pääuutislähetyksissä ja lehdistössä aina Helsingin Sanomia myöten.

Neljäs leiri oli Puruvedellä 10.-11.8. Leirille osallistui 10 henkilöä.

Viides leiri oli piirileiri 24.8 Kankaistensaaressa. Mukana oli 21 henkilöä Savonlinnasta, Mikkelistä ja Pieksämäeltä.

Jokavuotisen perinteen mukaan seuralaiset kävivät venemessuilla Helsingissä.

5.-6.6 vierailivat seuralaiset Sulkavan suunnalla museoviraston miesten kanssa hylkyjä etsiskelemässä.

Avovesikauden päätti mukavasti räpylänkuivajaiset. Räpylänkuivajaisten yhteydessä järjestettiin "mies yli laidan" harjoitus.

Harjoituksia jatkettiin entiseen tapaan, keskiviikkoisin muut uinnit, perjantaisin ja uutena vuorona sunnuntaisin pelattiin uppopalloa.

Tammikuussa Kuopiossa järjestetylle uppopallotuomarikurssille osallistui Heikki Hämäläinen, Pekka Roivio ja Jouko Kaipainen.

Keväällä meriargeologianperuskurssille osallistui myös Mikkeliläisiä.

Syksyllä Helsingissä järjestetylle "Nuori-Suomi" ohjaajakursille osallistui Heikki Hämäläinen ja Kalevi Ruuskanen.

Varoja seuralle hankittiin putkistosukelluksilla ja muilla talkoilla.

Maaliskuussa järjestetyissä laitesukelluksen piirinmestaruus kilpailuissa toivat PM-luokan voiton kotiin Heikki Hämäläinen ja Pekka Roivio.

Toukokuussa järjestetyn Savonlinnan läpiuinnin yleisensarjan voiton vei Pieksämäelle Jarmo Sepponen. Nuorten sarjassa toiseksi sijoittui Pekka Roivio.

Syksyllä kolme savonlinnalaista osallistui Pieksämäellä räpyläuinnin piirinmestaruus kilpailuihin.

Edellä mainittujen asioiden lisäksi vuoden aikana rakenneltiin ja kehiteltiin tutkimuskalustoa vedenalaisia tutkimuksia varten. Vuoden aikana opeteltiin käyttämään mammuttipumppua ja ejektoripumppua. Harjoiteltiin myös vedenalaista mittaus- ja etsintätekniikoita.

Aivan vuoden lopussa seura sai lahjoituksena merenkulkuhallitukselta vuonna 1956 Lypsyniemen konepajalla tehdyn tukialuksen (liite 25).

Koululaisten keskuudessa heräteltiin innostusta käymällä kouluilla esittelemässä sukellusharrastusta ja välineitä.

1986

Vuosi 1986 oli seuran toiminnan kannalta merkittävä, koska seura sai edellisen vuoden lopussa lahjoituksena saadun uuden tukialuksen vesille ja käyttöön.

Puheenjohtajana toimi Esa Nuutinen ja sihteerinä toimi Kalevi Ruuskanen.

Varsinaisina johtokunnan jäseninä toimivat Esko Mikkonen, Toivo Hurri, Heikki Kokki ja Timo Pasanen. Varajäseninä toimivat Kyösti Ikäheimonen ja Matti Malkki. Varapuheenjohtajana toimi Esko Mikkonen ja rahastonhoitajana toimi Toivo Hurri. Varsinaisina tilintarkastajina jatkoivat samat henkilöt kuin edellisenä vuonna ja varamiehetkin pysyivät samoina.

Edustajana SUSL:n kokouksissa toimi Kalevi Ruuskanen ja varalla oli Toivo Hurri.

Uppopallojaoston puheenjohtajana toimi Pekka Roivio ja jäseninä Aulis Herttuainen ja Juha Kuronen.

Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 109 henkilöä, heistä naisia oli 11 ja kannatusjäseniä yhdeksän. Uusia jäseniä hyväksyttiin yhdeksän.

Vuoden 1985 lopulla lahjoituksena saadun aluksen nimeksi annettiin Kavassi.

Sen kunnostus aloitettiin vuoden 1986 alussa ja lasku telakasta vesille tapahtui toukokuussa 1986. Alus maalattiin ulkoapäin ja perään tehtiin uimataso. Perä osan kaiteita nostettiin ja alukseen hankittiin kaikuluotain, liesi ja LA-puhelin.

Kavassin ensimmäiseksi kippariksi valittiin Esa Nuutinen.

Ferseniä käytettiin kesän aikana paljon, sillä Kavassi oli vielä keskeneräinen. Ferseniin ei tehty suurempia kunnostuksia. Muutamat haaverit aiheuttivat pientä kunnostusta. Laiva päätettiin pitää ainakin toistaiseksi seuran käytössä.

Fersenin kippariksi valittiin Kyösti Ikäheimonen.

Leirejä pidettiin kesän kuluessa viisi kappaletta.

Ensimmäinen oli 13.-15.5. Laitaatsalmen hylyllä (liite 26). Leiri oli suunnattu argeologiseen harjoitteluun ja se kuuluikin osana argeologiseen kurssiin. Noin neljän m:n syvyydessä olevaan hylkyyn tehtiin mammuttipumppaus ja se mitattiin ja piirrettiin. Leirillä oli osanottajia Savonlinnan lisäksi myös Mikkelistä. Opetustyön hoitivat merimuseon tutkija Juhani Grönhagen ja KOP:n sukeltajista Hannu Konttinen.

Toinen leiri oli Heinäveden reitillä 27.-29.6. Matkasimme kahdella aluksella ja mukana oli jäseniä perheineen yhteensä noin 30 henkilöä. Reitti kulki Heinäveden reittiä pitkin lähes Kuopioon saakka ja takaisin tultiin Varkauden kautta.

Kolmas leiri oli Vuoriniemellä. Leirin aikana suoritettiin PM ja PM1 luokkakokeita. Leirillä oli 25 henkilöä.

Neljäs leiri oli Puruvedellä heinäkuussa.

Viides leiri oli Olavinlinnan edustalla, leirin aikana jatkettiin edellisen vuoden malliin pohjan tutkimuksia (liite 27). Sukelluksiin osallistui 19 sukeltajaa.

Jokavuotinen venemessu retki järjestettiin 15.2.

Juhannus risteily Kokonsaareen meni muuten hyvin, mutta laiturista lähdettäessä m/s Humppa törmäsi Axel von Fersenin perään. Muuta ei tapahtunut kuin Fersenin peräsimen vääntyminen, mutta alus selvisi omin avuin kotisatamaan.

Oopperajuhlien aikaan seuran jäseniä kävi antamassa aarresukellusnäytöksen, jossa näyttelijänlahjat joutuivat koetukselle.

Avovesikausi päätettiin räpylänkuivajaisiin 19.9. Paluumatkaa hidasti murrosnivelen hajoaminen.

Keskiviikkoisin ja perjantaisin oli normaaliin tapaan harjoitukset ja uppopallo, mutta sunnuntai vuoro jäädytettiin vähäksi aikaa osallistujien puutteen takia.

Keväällä kävivät Esa Nuutinen, Juha Kuronen, Jarmo Pennanen ja Kalevi Ruuskanen meriargeologian kurssilla Mikkelissä. Kurssin käytännön osa järjestettiin 13.-15.5. Savonlinnassa edellämainittuna Laitaatsillan hylyn tutkimuksena.

11.-12.20 Savonlinnassa järjestettiin sukellusvanhinkurssi.

Marras-joulukuussa järjestettiin laitesukelluskurssi, johon otti osaa 20 henkilöä. Kouluttajana toimi Esko Mikkonen.

Retkillä ja leireillä annettiin kipparikoulutusta halukkaille.

Jokavuotisen tavan mukaan tarkastettiin kaupungin vedenalaisten putkistojen kunto. Torin suihkulähde laitettiin toimintakuntoon.

18.5 suoritettiin uimahallin uimarannan puhdistus.

Keväällä järjestettiin laitesukelluksen piirinmestaruuskilpailut Varkaudessa. Pari Heikki Hämäläinen ja Pekka Roivio uusivat viimevuotisen mestaruutensa.

Jarmo Pennanen tuli toiseksi parinaan Pieksämäen Pasi Mankinen.

Uppopallon piirinmestaruuskisoissa Varkaudessa seuran joukkue voitti Pieksämäen 7-1 ja Varkauden 6-4 ja siten koko turnauksen (liite 24).

Maaliskuussa seuran joukkue voitti vielä Imatran ja Mikkelin suurinumeroisesti.

Seura osallistui 29.5. mittavaan öljykatastrofiharjoitukseen. Tehtävänä oli sulkea vesilaitoksen imuputken suu.

PM1-luokan suorittamisen aloitti kahdeksan henkilöä ja PM-luokan suoritti kolme henkilöä.

SUSL:n 30-vuotisjuhlakokoukseen osallistui seurasta kolme henkilöä. Juhlassa jaettiin ansiomerkkejä, eikä seura jäänyt niistä paitsi.

Esko Mikkonen sai merimuseon hopeisen ansiomerkin ja Esa Nuutinen, Heikki Hämäläinen ja Matti Malkki saivat pronssisen ansiomerkin.

1987

Puheenjohtajana toimi Esa Nuutinen ja sihteerinä Risto Laitinen. Varsinaisina johtokunnan jäseniä olivat Toivo Hurri (rahastonhoitaja), Esko Mikkonen (varapuheenjohtaja), Heikki Kokki, Timo Pasanen. Varalla olivat Kyösti Ikäheimonen ja Aulis Herttuainen.

Tilintarkastajina toimivat samat henkilöt kuin edellisinä vuosina, myös varatarkastajat pysyivät samoina.

Seuran edustaja SUSL:n kokouksissa oli Risto Laitinen ja varalla oli Juha Kuronen.

Uppopallojaostossa toimivat Aulis Herttuainen ja Jouko Kaipainen. Fersenin kippariksi valittiin Esko Mikkonen ja Kavassin kippariksi Risto Laitinen.

Perämiehinä toimivat Juha Kuronen ja Jarmo Pennanen.

Jäsenmäärä vuoden lopussa oli 124, heistä naisia oli 15, alle 16-vuotiaita 4 ja kannatusjäseniä 11. Uusia jäseniä hyväksyttiin 26.

Leirejä oli kuusi, joista osan aikana suoritettiin jokin työtehtävä.

Vuoriniemellä suoritetiin laitekurssin avovesiosuus. Kurssin läpäisi 18 kurssilaista. Samalla reissulla CMAS 3:n suorittivat Esa Nuutinen, Heikki Hämäläinen, Juha Kuronen ja Jarmo Pennanen.

Puruvedellä leireiltiin viikonlopun verran heinäkuussa.

Paasivedellä etsittiiin laivanpotkuria tuloksetta.

Haponlahden kanavan pohjoispuolella etsittiin moottorivenettä, sitä kuitenkaan löytämättä.

Lähellä Kuopiota Paukarlahdessa innokkaimmat etsivät upotettuja tykkejä, jotka olivat luultavasti nostettu aikaisemmin ylös.

Elokuussa imuroitiin Olavinlinnan rantaa, mutta innostus tähän vuonna 1985 aloitettua projektia kohtaa alkoi laantua.

Keväällä jäiden aikaan Laitaatsalmessa yritettiin kuvata hylkyä, mutta kameroiden toimimattomuuden takia tässä ei kuitenkaan onnistuttu.

Jäiden aikaan käytiin myös Ruokolahdella, mukana oli sukeltajia museovirastosta kuvaamassa hylkyä, tuloksista ei ole tietoja.

Avovesikauden päätti lokakuun lopulla järjestetyt Räpylänkuivajaiset.

Syksyllä Juha Kuronen suoritti laitesukeltajainkouluttajakurssin Pieksämäellä, joten Esko Mikkonen sai kauan kaipaamaansa apua koulutus tehtäviinsä.

Esko Mikkonen nimitettiin arvostettuun koulutustarkastajan virkaan.

Päätyönä olivat kaupungin putkistotarkastukset. Matkustajasataman pohja tarkastettiin ja puhdistettiin romusta elokuussa.

Savonlinnan Urheilusukeltajat ry:n uppopallojoukkue pelaili voitokkaasti muita seuroja vastaan. Savonlinna-Imatra 22-4, Savonlinna-Varkaus 9-4, Savonlinna-Pieksämäki 27-2.

Hallirallin PM-kilpailuissa 12.4.87 seuran jäsenet Heikki Hämäläinen ja Pekka Roivio voittivat piirinmestaruuden.

Heinäkuussa laivat Fersen ja Kavassi olivat turva-aluksina Savonlinnan souduissa.

Kavassi veti lautalla puimurin Punkasalmella saaresta mantereelle

Juhannuksena risteiltiin perinteisesti.

1988

Puheenjohtajana toimi Esa Nuutinen ja sihteerinä Risto Laitinen. Varsinaisina johtokunnan jäseninä toimivat Toivo Hurri (rahastonhoitaja), Esko Mikkonen (varapuheenjohtaja), Petteri Hämäläinen ja Timo Pasanen. Varalla olivat Kyösti Ikäheimonen ja Aulis Herttuainen.

Tilintarkastajat varamiehineen olivat samat kuin edellisinä vuosina.

Seuran edustaja SUSL:n kokouksissa oli Risto Laitinen ja varalla oli Juha Kuronen, eli samat kuin edellisenä vuotena.

Uppopallojaostossa toimivat samat henkilöt kuin edellisenä vuotena.

Laitesukelluskursseja aloitettiin vuoden 1988 aikana kaksi. Keväällä käytännön koulutus oli Tanhuvaaran Urheiluopistolla ja teoria perinteisesti Linnalassa. Kurssilta valmistui 18 uutta sukeltajaa.

Syksyllä kurssi oli taas normaalisti uimahallissa. Kurssilta valmistui 13 uutta sukeltajaa.

Kevään kurssin avovesi oli toukokuussa Kankaistensaaressa.

Järviargeologiankurssi järjestettiin yhdessä Saimaan Purjehdusmuseo yhdistyksen kanssa, teoria Linnalassa ja käytännön osuus lokakuussa Laitaatsillassa. Mukana kurssilla oli kurssilaisia Kuopiosta, Iisalmesta, Leppävirroilta, Kesälahdelta ja Savonlinnasta.

Kavassin varustusta täydennettiin VHF-puhelimella ja tutkalla, näistä laitteista syntyneet kulut hoidettiin sukellustalkoilla.

Molemmat alukset toimivat moitteettomasti. Talvitelakointi suoritettiin lokakuun lopussa Laitaatsiltaan.

15.-19.6. suoritettiin pohjan tutkimista Astuvansalmessa lähellä Ristiinaa

(liite 28). Mitään museota kiinnostavaan ei harmi kyllä löytynyt.

26.6-3.7 välisenä aikana Käyhkään kanavan hylky saatiin mitatuksi ja valokuvatuksi.

19.-24.6 seuran aktiivijäsenet seurailivat Savonia-soutua.

Elokuussa vietettiin viikonloppu Kolovedellä, kuskaten luonnonsuojelijoita pitkin saaristoa.

Kantotutkimuksia tehtiin Puruvedellä Joensuun Yliopiston ja Saimaa-museon myötävaikutuksesta. Tulokset olivat lupaavia.

Lokakuussa Esa Nuutinen ja Juha Kuronen kävivät työskentelemässä kantojen parissa Hirvensalmen Ryöläsvedellä.

Töinä tehtiin jokavuotiset putkistosukellukset ja suihkulähdeasennukset.

Hallivuorot jatkuivat edelleen keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin.

Marraskuussa uppopalloilijoiden järjestämään piirinturnaukseen ei tullut seuran oman joukkueen lisäksi ennakkoilmoittautumisista huolimatta yhtään joukkuetta.

Räpylänkuivajaiset olivat lokakuussa Puruvedellä.

1989

Puheenjohtajan toimi Esa Nuutinen ja sihteerinä Risto Laitinen. Johtokunnassa toimivat Toivo Hurri (rahastonhoitaja), Esko Mikkonen (varapuheenjohtaja), Petteri Hämäläinen ja Timo Pasanen. Varajäseninä toimivat Aulis Herttuainen ja Kyösti Ikäheimonen.

Tilintarkastajanina toimivat samat henkilöt kuin edellisinä vuosina, myös varatarkastajat olivat samat.

Uppopallojaostossa toimi Aulis Herttuainen.

Seuraa SUSL:n kokouksissa edusti Juha Kuronen. Vuoden 1989 keväällä laitekurssilta valmistui 14 ja syksyllä aloitti 10 uutta kurssilaista. Kouluttajina toimivat Esko Mikkonen ja Juha Kuronen.

Keväällä Saimaan museo järjesti meriargeologiankurssin Linnalan kansanopistossa ja käytännönosuuden Riihisaaren ympäristössä. Kurssilaisia oli Savonlinnan lisäksi ympäri itä-Suomea.

Molemmat laivat maalattiin keväällä.

Kesällä molemmat ottivat osaa museolaivojen regattaan. Axel von Fersen museolaivana ja Kavassi regatan turva-aluksena, josta seura sai Savonlinnan kaupungilta suuret kiitokset.

Fersen toimi tukialuksen Saimaa-museon leirillä Sulkavan ja Puumalan välillä kesäkuussa kaksi viikkoa sekä molemmat alukset Savonrannalla viikon heinäkuussa.

Talvitelakointi suoritettiin lokakuussa Laitaatsiltaan.

Taaskaan keväällä Savonlinnassa järjestettyyn uppopallon piirinmestaruus-kilpailuihin ei ilmoittautunut yhtään joukkuetta.

Sulkavan ja Puumalan vesillä oltiiin 12.-21.6 Saimaa museon toimeksiannosta, etsien ja valokuvaten löydettyjä hylkyjä. Viikonloppuleiri piti järjestää 1.-2.7., mutta lähtijöiden puutteessa se peruttiin. Perheleirikään

5.-6.8.ei kerännyt lähtijöitä, joten sekin jäi pitämättä.

Savonrannalla tutkittiin rantavesiä Orivirralla, myös Saimaan Museon leivissä, mukana oli myös sukeltajia muualta Suomesta.

Savonlinnan kaupungin putkistotarkastukset tehtiin perinteisesti.

Kauden lopettajaiset eli räpylänkuivajaiset olivat Sulkavan suunnalla.

1990

Puheenjohtajana toimi Heikki Kokki ja sihteerinä Jouni Kutvonen (syyskuun jälkeen Juha Kuronen). Johtokunnan jäseninä toimivat Esa Nuutinen (rahastonhoitaja), Petteri Hämäläinen (varapuheenjohtaja), Risto Laitinen ja Toivo Hurri. Varajäseninä toimivat Aulis Herttuainen ja Juha Kuronen.

Tilintarkastajat varamiehineen pysyivät samoina kuin edellisinä vuosina.

Seuraa SUSL:n kokouksissa edusti Petteri Hämäläinen.

Savonlinnan Urheilusukeltajien joukkue voitti marraskuussa uppopallossa piirinmestaruuden.

Keväällä 1990 laitekurssilta valmistui 10 uutta sukeltajaa.

Syksyn laitekurssilla aloitti 15 uutta kurssilaista.

Kouluttajina toimivat Esko Mikkonen, Juha Kuronen ja uutena kouluttajana syksyllä aloitti Jari Röksä.

Molemmat laivat huollettiin. Molempien laivojen maalipintoja korjailtiin.

Fersen toimi tukialuksena Saimaa-museon työleireillä niin Puumalassa kuin Astuvansalmessa.

Talvitelakointi suoritettiin lokakuussa Laitaatsiltaan.

Leirejä järjestettiin useaan otteeseen ja useassa paikassa.

Ensimmäinen leiri oli laitekurssin avovesileiri. Leiri oli päivän mittainen ja paikkana Tuunaansalmi.

Toinen leiri oli kesäkuussa kahden päivän mittainen etsintäleiri, jonka aikana etsittiin lentokoneen hylkyä Haapavedeltä kaikuluotainta ja metallinpaljastajaa apuna käyttäen. Lentokoneen hylyn paikan epämääräisen paikka saatiin tietää lentokoneen sodan aikana alasampuneilta miehiltä, valitettavasti konetta ei löytynyt.

Kesäkuussa oli Puumalan suunnalla argeologinen leiri yhteistyössä Saimaa-museon kanssa. Leirillä sukelluskohteina olivat mm. lotjan hylyt Sahalahdessa ja Kukonharjun kanava. Leirillä oli osanottajia ympäri itä-Suomea.

Heinäkuun alkupuolella leiri vietettiin sukellellen ja Sulkavan soutuja seurailellen.

20.-22.7. leiri oli Puruvedellä. Leirin aikana oli Tuunaansalmessa mahdollisuus suorittaa luokkakokeita, kun kouluttaja Esko Mikkonen tuli vastaan ottamaan suorituksia. Luokkakokeiden suoritusten jälkeen matka jatkui Kesälahdelle asti. Leirin aikana sukellettiin päivällä sekä yöllä. Leirin erikoisuuksiin kuului auringonpimennys.

Elokuun alussa oli päivän mittainen perheleiri Kaukaanväärässä. Elokuun lopussa oli piirileiri. Leiriä juhlisti Varkauden Vesihiisi ry:n 20-vuotisjuhlat Retretissä. Leirillä oli mukana noin 50 sukeltajaa kaikista piirin seuroista. Leirin sukelluskohteina olivat mm. Tuunaansalmen sillanalus ja kanjoni. Punkasalmessa olevien kahden proomun hylyt, joista toisen päällä on kaivinkoneen jäännökset. Lähistöllä paikallistettiin myös kolmas proomun hylky. Päiväkivikin kuului sukelluskohteisiin.

Räpylän kuivajaiset peruttiin osanottaja pulan takia.

Seuran jäsenten suorittamista työsuorituksista vaativin oli tukkirekan nosto Rääkkylässä. Luonnonsuojelioita ajelutettiin Vaahersalosta Linnasaareen ja takaisin.

Kesä-heinäkuun vaihteessa Kavassi toimi Norppasoudun tukialuksena. Soutureitti kulki Enonkosken kirkkorannasta, Koloveden läpi ja Linnansaaren kansallispuiston läpi päättyen Savonlinnan matkustajasatamaan.

Putkistosukellukset tulivat myös hoidettua ajallaan (liite 29).

Seuran jäsenet tekivät myös pieniä sukellustöitä mm. yhteistyössä Mopro oy:n kanssa.

Pekka Katajisto ja Pekka Pieviläinen löysivät Laitaatsillan virrasta ajoneuvomiinan. Miinan pois pohjasta haki sotilaspiirin Esko Tynkkynen (liite 30).

Puheenjohtajana toimi Heikki Kokki ja sihteerinä Juha Kuronen. Johtokunnan jäseniä olivat Esa Nuutinen (rahastonhoitaja), Petteri Hämäläinen (varapuheenjohtaja), Jari Röksä ja Pekka Pieviläinen. Varalla olivat Aulis Herttuainen ja Sari Kukkonen.

Tilintarkastajat varamiehineen pysyivät samoina.

Seuraa SUSL:n kokouksissa edusti Sari Kukkonen.

Keväällä päättyneeltä laitekurssilta valmistui 14 uutta sukeltajaa.

Syksyllä seitsemän vuoden tauon jälkeen järjestettiin perusvälinekurssi

(liite 32). Kurssin läpäisi 10 oppilasta. Kouluttajina toimivat Esko Mikkonen, Juha Kuronen ja Jari Röksä. Loppu vuodesta Pekka Pieviläinen tentti kouluttajan paperit, joten seuralla oli vuoden lopussa neljä kouluttajaa.

Kavassiin rakennettiin kevään kuluessa sauna. Alukseen hankittiin myös tutka.

Fersen oli tukikohtana Saimaa-museon leireillä toukokuussa ja elokuussa (liite 31).

Seura päätti luopua Fersenistä, koska sen kunnossa pitoon ei enää riittänyt porukkaa ja sen käyttö oli vähäistä.

Kesän ensimmäinen leiri oli Tuunaansalmessa toukokuussa. Se oli laitekurssin avovesileiri.

Toukokuun lopussa osallistuttiin öljyntorjuntaharjoitukseen Naistenlahdella.

Kesäkuun alussa sukellettiin putkistosukelluksia.

5.-7.7. osallistuttiin Norppasoutuun toimimalla tukialuksena soutajille.

13.-14.7. seurailtiin Sulkavan soutuja.

Heinäkuun lopussa Puruvedellä järjestettiin Kavassilla Puruvesileiri.

Elokuussa oli perheleirin vuoro.

Elokuun lopussa oli piirileiri Paakkilan entisen asbestikaivoksen avolouhoksella, yöpyminen tapahtui Ohtaansalmen lomakylässä.

Lokakuussa pidettiin halkotalkoot.

Lokakuussa laivat siirrettiin Laitaatsiltaan ja samana iltana pidettiin räpylänkuivajaiset.

1992

Puheenjohtajana toimi Esa Nuutinen ja sihteerinä Juha Kuronen. Johtokunnan varsinaisina jäseninä toimivat Petteri Hämäläinen (varapuheenjohtaja), Jari Röksä (rahastonhoitaja) ja Pekka Pieviläinen. Varalla olivat Aulis Herttuainen ja Sari Kukkonen.

Tilintarkastajat ja varatilintarkastajat pysyivät samoina.

Seuraa SUSL:n kokouksissa edusti Sari Kukkonen.

Keväällä 1992 päättyneeltä laitekurssilta valmistui 16 uutta sukeltajaa.

Syksyllä 1992 pidetyltä perusvälinekurssilta valmistui 18 perusvälinesukeltajaa.

Kouluttajina toimivat Juha Kuronen, Jari Röksä, Pekka Pieviläinen, Sari Kukkonen (nuorisokouluttaja) ja Pekka Katajisto (nuorisokouluttaja).

Kavassi toimi moitteetta koko purjehduskauden. Kavassi talvehti Laittaatsalmessa uittoyhdistyksen laiturissa.

Toukokuussa osallistuttiin pursiseuran kaudenavajaisiin Miekkoniemen rannassa.

Kesäkuussa olivat vuorossa Turponleiri ja Putkistoleiri.

Kesäkuun loppupuolella seurailtiin Norppasoutua.

Sulkavan suotuja seurailtiin heinäkuussa.

Elokuussa oli taas aika sukellella Puruveden kirkkaissa vesissä Puruvesi leirin puitteissa.

Piirileiri oli syyskuussa Mannilanniemessä. Isäntänä toimi Mikkelin Urheilusukeltajat.

Lokakuussa oli perinteisten räpylänkuivajaisten vuoro.

Pikkujouluja juhlittiin joulukuussa.

Sukelluskurssin avovesi sukellettiin Paakkilan avolouhoksessa toukokuussa.

Useita seuralaisia osallistui sukeltajina ja pintatyön tekijöinä Tommi hinaajan nostoon Laitaatsillan telakalla.

Puheenjohtajana toimi Jari Röksä ja sihteerinä Paula Maria Eliala ja loppuvuodesta Kari Räisänen.

Rahastonhoitajana toimi Jari Ahokas. Muut johtokunnanjäsenet olivat Jorma Anttonen (kalustovastaava), Pekka Pieviläinen, Heikki Kokki, Petteri Hämäläinen (varapuheenjohtaja) ja Sari Kukkonen (tiedottaja).

Kavassin kipparina toimi Risto Laitinen ja perämiehenä Jarmo Pennanen.

Kouluttajina toimivat Juha Kuronen (koulutusvastaava), Jari Röksä ja Pekka Pieviläinen.

Putkistovastaavana toimi Paavo Rönkkönen.

Seuran edustajia osallistui liiton kevätkokoukseen.

Kouluttajapäiville Lahdessa osallistuivat Kuronen ja Pieviläinen.

SSO päiville 20.-21.3. Kuopiossa osallistuivat Savonlinnasta Kuronen, Pieviläinen ja Röksä.

SSO päivään 17.10. Jyväskylässä osallistuivat Kuronen ja Röksä.

Laitesukelluskurssille osallistui 11 kurssilaista.

Kolme seuran kouluttajaa osallistui elvytyskurssille.

Seura järjesti myös perusvälinekurssin.

Pieviläinen ja Röksä tenttivät M2-kouluttajan paperit.

Kukkonen Sari osallistui M1-kouluttajakurssille.

Koulutuksen helpottamiseksi seura hankki opetuskalvosarjan.

Molemmat kompressorit huollettiin. Uimahallilla olevaan kompressoriin hankittiin tehokkaampi sähkömoottori, jotta sen toiminta nopeutuisi entisestään.

Kavassin öljynpaineletku katkesi, aiheuttaen yksityisajon keskeytymisen.

Sukellustoimintaa esiteltiin Kerimäellä ja Sulkavalla.

Seuran tavaroiden säilytystilaksi vuokrattiin kaupungilta varasto.

Seurassa oli vuonna 1993 120 jäsentä.

20.2. sukellettiin työsukelluksia Kolkonjärvellä.

11.-13.6. oltiin työsukellusleirillä Puumalassa.

14.6. sukellettiin työsukelluksia Enonkosken Ihamaniemellä.

2.10 sukellettiin työsukelluksia Olavinlinnan ympäristössä.

15.12 suoritettiin työsukellus Suur-Savon Sähkölle.

Leirejä oli seuraavasti.

11.4. avantosukellustapahtuma.

7.-8.5. ensimmäinen varsinainen sukellusleiri Rantasalmella Haapaselällä.

15.-16.5. laitekurssin Avovesileiri Punkaharjulla.

2.-4.7 Syväsukellusleiri Puruvedellä.

21.-22.8. Puruvesileiri

25.9. Etsintäleiri Haukivesi.

9.10. oli taas aika kuivata räpylät.

Hallivuorot olivat keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Kavassi oli 2 viikkoa Puruvedellä.

Seura uusi lukkojärjestelmänsä ja hankki joukkueteltan, kaminan, kopressorin tehokkaamman sähkömoottorin ja kopiokoneen.

Kesällä Kavassiin murtauduttiin. Murtautujille kelpasivat työkalupakillinen työkaluja, kiikarit ja kaasuhälytin.

Kavassi nostettiin kuiville Laitaatsillan telakaan syksyllä 1993. Tarkoituksena oli maalata alus ulkopuolelta ja kunnostaa pilssijärjestelmä. Remonttin aikana kuitenkin salonki uusittiin täysin, rakennettiin painevesijärjestelmä, asennettiin septitankki, kunnostettiin vaihteisto, muutettiin pakoputken ulostulo veden alle, uusittiin kansien kävelyritilät, uusittiin kannella olevat säilytyslaatikot,alus hiekkapuhallettiin ja maalattiin kauttaaltaan, uusittiin sähköverkkoa, uusittiin ikkunoita ja suurennettiin ohjaamon ikkunoiden kokoa.

1994

Puheenjohtajana toimi Jari Röksä ja sihteerinä Jukka Ahonen. Johtokuntaan kuuluivat Jari Ahokas (rahastonhoitaja), Jorma Anttonen (varapuheenjohtaja), Petri Eronen (kalustovastaava), Sari Kukkonen (tiedottaja) ja Pekka Pieviläinen (Kavassin kippari).

Seurassa oli varsinaisia jäseniä 109 kpl, junnuja 12 kpl ja perhejäseniä 28 kpl eli jäseniä oli yhteensä 149 kpl.

Laitekurssille osallistui 12 kurssilaista.

Leirejä oli seuraavasti.

01.-3.7. Junnuleiri Puruveden Petrinsaaressa.

16.-17.7. Puruvesileiri.

6.-7.8. Perheleiri.

25.8. Putkistoleiri.

2.-3.9. Kolovesileiri.

30.10. Matarileiri.

Muina retkinä mainittakoon seuran talvipäivä tammikuussa ja "Sukella turvallisesti" teemapäivä uimahallissa helmikuussa (liite 33), tapahtumaan osallistui liiton koulutusvastaava.

Osa kouluttajista osallistui liiton kouluttajapäiville.

Jorma Anttonen ja Pekka Pieviläinen osallistuivat tulityökurssille.

Seura teki työsukelluksia Savonlinnan kaupungille, Suur-Savon Sähkö Oy:lle ja Enso-Gutzeit Oy:n Laitaatsillan telakalle.

Seuralaiset puhdistivat säännöllisesti uimahallin altaita, josta korvauksena saatiin ilmaiset hallivuorot.

Syyskokouksessa seuran kunniajäseneksi valittiin pitkäaikainen kouluttaja ja aktiivijäsen Esko Mikkonen. Vuoden junnu-kiertopalkinnon ja puukon sai aktiivinen seuralainen Juha Pieviläinen. Esko Mikkosen lahjoittaman vuoden sukeltaja palkinnon sai Pekka Pieviläinen (liite 34).

Kavassi nostettiin kuiville syksyllä 1994, koska haluttiin tarkistaa pohjan kunto pohjakosketusten takia.

Kavassin kunnostus

Kavassi nostettiin kuiville Laitaatsillan telakkaan syksyllä 1994, tarkoituksena oli tarkistaa pohjan kunto kesällä tapahtuneiden pohjakosketusten takia. Remontin aikana aluskatsastaja mittasi Kavassin pohjan paksuuden. Saunaan rakennettiin toinen laude, saunan pilssin pohja korjattiin, keulasopen pohja korjattiin, koko pohja heikkapuhallettiin ja maalattiin.

1995

Puheenjohtajana toimi Juha Kuronen ja sihteerinä Jukka Ahonen. Kavassin kipparina toimi Pekka Pieviläinen ja perämiehenä Eero Tynkkynen. Rahastonhoitajana toimi Aulis Herttuainen. Koulutusvastaavana oli Jari Röksä.

Keväällä laitekurssin aloitti 20 kurssilaista, joista entisiä seuran omia junnuja oli 6. Kurssin läpäisi 18 uutta sukeltajaa.

Kesän leirit ajoittuivat seuraavasti.

3.-4.6. laitekurssin Avovesileiri Muhasaaressa.

10.-11.6. Putkistoleiri.

30.6.-2.7. Puruvesileiri.

15.-16.7. Syväsukellusleiri Puruvedellä. Leirin aikana neljä seuran sukeltajaa laskeutui 50 m:n syvyyteen. Nämä sukeltajat olivat Juha Kuronen, Pekka Pieviläinen, Pekka Katajisto ja Jari Röksä.

5.-6.8. Junnuleiri Turpo-saaressa Retkitovereiden majalla.

25.-27.8. Haukivesileiri. Leirin aikana leiriläiset tutustuivat myrskyolosuhteisiin ja yöllä navigointiin. Pariin otteeseen Kavassia autettiin Kavassin apuveneellä "Amigolla".

Kavassi telakointiin 28.10. torinlaituriin.

Seura järjesti retken Siilinjärvelle virkistysuimala Fontanellaan. Matkaa varten vuokrattiin Savonlinnan Soudun bussi. Tulomatkalla aterioitiin Puijontornissa Kuopiossa.

Pekka Pieviläinen ja Eero Tynkkynen löysivät huvisukelluksella Haapasalmessa ollessaan kranaatinheittimen kranaatin.

Lähteet

- Seuran toimintakertomukset

- Seuran leikekirja

- Seuran jäsenet

- Omat tiedot ja kokemukset

Lyhenteiden selityksiä

- SUSL = Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry.

- SVUL = Suomen Valtakunnan Urheilu Liitto

- PLL = Puhelin ja Lennätin Laitos

- VPK = Vapaa Palokunta

- PM-luokka = Pohjoismainen sukeltajaluokka

- VP = Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu'

- va. = vedenalainen

- CMAS = Confederation Modiale des Activites Subaquatiques, suomeksi Kansainvälisten Vedenalaisten toimintojen liitto

- Axeli, Fersen = Axel von Fersen

- Amigo = Apache Amigo, seuran pulpettivene